Toiminimen perustaminen

Mitä toiminimen perustamiseen tarvitaan? Miten toiminimen perustaminen käytännössä tapahtuu? Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta on yleensä muita yritysmuotoja kevyempää ja siitä syystä myös siihen liittyvä byrokratia on esimerkiksi osakeyhtiötä kevyempää. Tässä artikkelissa käymme läpi askel askeleelta, kuinka toiminimen perustaminen tapahtuu ja mitä kannattaa ottaa huomioon ennen yritystoiminnan aloittamista.

Miten toiminimi eroaa muista yritysmuodoista?

Toiminimellä yrittäminen on siis paljon osakeyhtiön pyörittämistä vaivattomampaa. Se on yleensä paras vaihtoehto yksityisyrittäjille, jotka työllistävät vain itsensä ja joilla ei ole suunnitelmia laajentaa liiketoimintaa uusille markkinoille. Toiminimellä yrittäjän ja yrityksen varat ja velat ovat yhteisiä, eli yrittäjä on henkilökohtaisessa vastuussa kaikista yrityksen velvollisuuksista. Samoin yrityksen verottaminen tapahtuu yhdessä yksityishenkilön verotuksen kanssa. Koska varat ovat jo valmiiksi samassa korissa, ei yrittäjä voi maksaa itselleen palkkaa, vaan hänen on tehtävä yksityisottoja – joiden määrää ei tosin ole mitenkään rajoitettu. Viimeisenä erona muihin yritysmuotoihin on toiminimen mahdollisuus tehdä toiminimen kirjanpito yksinkertaisena. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tarpeeksi pienellä liikevaihdolla tulot ja menot merkitään sellaisinaan kirjanpitoon maksuperusteisesti. Tämä on siis nimensä mukaisestikin kahdenkertaista kirjanpitoa yksinkertaisempaa, eikä siihen aina edes tarvita kirjanpitäjää.

Liiketoimintasuunnitelma ja budjetti

Liiketoimintasuunnitelman tekeminen on ensimmäinen vaihe yrityksen toiminnan aloittamisessa. Sen sisältö vaihtelee jonkun verran sen mukaan, millaista toimintaa on suunnitelmissa. Liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on konkretisoida niitä ajatuksia, joita yrittäjällä on. Se auttaa hahmottamaan yksityiskohtia ja siihen liittyvät laskelmat näyttävät selkeästi, onko kyseessä kannattava liikeidea ja tarvitaanko aloittamiseen lisärahoitusta. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen helpottaa myös itse rahoituksen saamista, sillä aloitettaessa ei ole mitään muita todisteita liiketoiminnan kannattavuudesta.

Starttiraha

Starttiraha edellyttää...

Aloittava toiminimiyrittäjä on oikeutettu starttirahaan tietyissä tilanteissa. Tärkeintä starttirahassa on muistaa, että sitä on haettava ennen varsinaisen liiketoiminnan aloittamista. Starttiraha on yrittäjän henkilökohtaista tuloa eikä sitä siten lasketa mukaan yrityksen rahoitukseen. Starttirahaa saadakseen on liikeidean tosin oltava toteuttamiskelpoinen. Tukea on mahdollista saada 6-12 kuukautta ja sen määrä on reilu 30 euroa päivässä. Lisätietoa starttirahasta saa tästä linkistä.

Tarvitseeko yksityinen elinkeinonharjoittaja toiminimeä?

Aivan ensimmäisenä tarkennettakoon, että tässä siis toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jolla yritystoimintaa harjoitetaan. Usein puhekielessä toiminimeä käytetään yksityisen elinkeinonharjoittajan synonyyminä, mutta tässä sanaa käytetään eri tarkoituksessa.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan on mahdollista rekisteröidä itselleen toiminimi, mutta se ei ole pakollista. Tässä se eroaa muista yritysmuodoista. Yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminimeen ei myöskään tarvita yritystunnusta, toisin kuin esimerkiksi kommandiitti- tai osakeyhtiössä. Usein käytössä on kuitenkin ”tmi”- tai ”toiminimi”-tunnus. Kaupparekisteri ei hyväksy toiminimeksi kuitenkaan mitä tahansa. Pääasiassa tärkeintä on se, että nimeä ei ole rekisteröity kenellekään muulle ja että se eroaa tarpeeksi saman toimialan muista yrityksistä. Hyvin yleinen tapa on rekisteröidä toiminimeksi yrittäjän oma nimi, mutta tässä on mahdollisuus myös heittäytyä hyvinkin luovaksi. Useimmiten mahdollisimman keksinnöllinen ja omaperäinen nimi onkin se, joka menee parhaiten PRH:lle läpi. Perustamisilmoitukseen voi ensisijaisen toiminimen lisäksi kirjata kaksi varanimeä siltä varalta, että ensimmäinen ehdotus ei ole nimisääntöjen mukainen.

Toiminimen perustaminen 

Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei tarvitse mitään perustamisasiakirjoja varsinaisen perusilmoituksen lisäksi. Tämä perusilmoitus annetaan Verohallintoon ja PRH:lle ja sen voi tehdä helposti sähköisenä. Toiminimiyrittäjän ei ole pakko kaikissa tilanteissa ilmoittautua kaupparekisteriin, mutta se kannattaa kuitenkin tehdä, jos yrittäjä haluaa rekisteröidä yritykselleen suojatun nimen. Lisäksi jos yritystoimintaa harjoitetaan erillisessä liiketilassa tai yrittäjä aikoo hankkia perheen ulkopuolista henkilökuntaa, tulee tämä ilmoitus kuitenkin tehdä.

Ilmoittaminen Verohallintoon ja kaupparekisteriin

Yksityisen elinkeinonharjoittajan on mahdollista tehdä perustamisilmoitus joko paperisena tai sähköisesti PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä YTJ-palvelussa. Paperi-ilmoituksen käsittelymaksu on 110 euroa ja sähköisen 75 euroa. Sähköisen ilmoituksen tekeminen on siis paitsi nopeampaa ja helpompaa myös edullisempaa. Jos ilmoitus tehdään pelkästään Verohallinnolle, eikä kaupparekisteri-ilmoitusta tarvita, on ilmoituksen tekeminen silloin maksutonta. Sähköinen ilmoitus tehdään YTJ.fi -sivustolla käyttäen verkkopankkitunnuksia. Ilmoitus on siis tehtävä paperisena niissä tapauksissa, joissa yrittäjä on alle 18-vuotias, hänellä ei ole verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia tai suomalaista henkilötunnusta. Paperinen ilmoitus tehdään lomakkeella Y3, jonka liitteeksi tulee laittaa henkilötietolomake. Lisäksi käsittelymaksun maksamisesta tulee liittää ilmoitukseen todiste. Jos perustamisvaiheessa tehdään pelkkä ilmoitus Verohallinnolle, voidaan kaupparekisteri-ilmoitus tehdä myöhemmin erillisellä muutosilmoituksella.